Kennelpojan kertomukset

Omakotitalomme nurkissa on jo muutaman kuukauden ajan pyörinyt kutsumaton vieras. Rotta!

Kuukausi sitten seinästä alkoi kuulua kummallista ääntä aina illan pimetessä. Meteli oli selvästi isompi kuin "normaali" hiirten rapina. Juttu alkoi selvitä talon ulkovierustan tutkimisen jälkeen. Talon kivijalan vierestä löytyi pari isoa onkaloa.

Koirat olivat jo syksyn aikana alkaneet tunkea itsensä terassin alle joten otus lienee asustellut nurkissamme jo pitempään. Irroitin muutaman terassilaudan ja sieltä paljastuikin aimo kasa rotanpökäleitä.

Ihmettelin miten otus on päässyt menemään välikatolle ja sekin selvisi pienen tutkimisen jälkeen. Talomme toisessa päädyssä kasvaa jonkun sortin köynnösruusu ja se oli edellisen kasvukauden aikana kasvanut läpi räystään peitelaudoituksesta. Parin laudan välistä löytyi talttahampaan avartama aukko. Ruusu sai lähteä.

Jokailtainen jyrsiminen alkoi ottaa hermoon joten jotain oli tehtävä. Kävin ostamassa paremmat tikkaat, kaappasin asiantuntijan kainaloon ja painun välikatolle rottajahtiin. Noin 10 minuutin villojen kahlaamisen jälkeen rotta otti jalat alleen ja lähti äänekkäällä rapinalla pois välikatolta. Sen koommin ei väliseinistä tai välikatosta kuulunut enää ääniä. Erävoitto, tuumasin.

Ulos alkoi ilmaantua taas rotan jälkiä. Otus kävi vierailemassa lintujen ruokintapaikan alla, syömässä alas tippuneita auringonkukansiemeniä. Kävin ostamassa metallisen rotanloukun ja viritin sen muovisen laatikon sisään. Laatikon kahteen nurkkaan tein läpimenoaukot. Päivät kuluivat. Laatikko ja sen sisältö saivat olla rauhassa joten päättelin otuksen olevan fiksumpaa sorttia. Ripottelin laatikon viereen auringonkukansiemeniä. Rotta kävi putsaamassa paikat mutta jätti menemättä laatikon sisään.

Tänään päätin siirtää loukun ulos laatikosta. Laitoin loukun hankeen ja ripottelin päälle puuterilunta niin, että se peittyi kevyesti. Lumen päälle laitoin hiukan auringonkukansiemeniä. Täydellinen ansa! Parin tunnin päästä juuri ulos laskettu Manssi tuli vastaan rotta suussa. Talttahammas oli jäänyt loukkuun ja terriiri oli repinyt sen aitaverkon läpi itselleen. Otteluvoitto!

Perinteiset "projektikuvat":

Nokian huopakumisaapas, nro. 45 jää toiseksi pituudessa:

Uusi pyydys jemmattuna samaan tyyliin lumen sisään siltä vartalta että otuksia onkin enemmän:

Ja jahdin kunniaksi Carrieren XO:ta

Onpa edellisestä kirjoituksesta vierähtänyt aika tovi. Tainnut lama iskeä blogikirjoitteluunkin?
Niin tai näin, jahka Kepo saa tilaamansa laitteen voi tällekin palstalle ilmestyä taas uutta juttua ;)

Kävimme tänään tyttären kanssa ruokakaupassa. Listassa oli kaikkea normaalia lapsiperheen tavaraa kuten vauvanruokia ja vaippoja. Lisäksi kärryyn lastattiin yksi kokonainen ananas 3.5v tyttären toivomuksesta.

Kotiin tultua tytär halusi tietenkin maistaa ananasta joten piti selvittää onko ananas jo tarpeeksi kypsä syötäväksi.

Minni: "Katsotaan netistä miten saa selville että ananas on kypsä"
Minä: "Tässä sitä degeneroidutaan. Tulevat sukupolvet eivät tiedä enää mitään mistään jos netti on rikki"
Minni (löydettyään tiedon): "Jos alimmaiset lehdet irtoavat on ananas kypsä"
Emmi (malttamattomana): "Kokeillaan lähteekö ne lehdet irti!"

Minni kokeilee: "...Lehdet eivät vielä irtoa"
Emmi (vielä malttamattomampana): Kokeile vaikka saksilla!

Minä "Onpas meillä nerokas 3.5v tytär..."

Nyt se kesäloma sitten alkoi :)

Kaapista sattui löytymään tuomisina saatu Snake Dog IPA ja se maistuikin oikein hyvin rapsakan humalan ystävälle.

Prost! sano saksalaine.

Heräsin eräänä aamuna paikat jumissa ja ihmettelin että mistä moinen mahtaa johtua.

Asiaa hiukan tarkasteltuani huomasin nukkuneeni yön Aasin, Tiikerin sekä parin ponin kanssa, mukaanlukien vuoteen normaalit asukit. Ahtaaksi käy parivuode...

Varsinaista projektikuvaa ei taida olla mutta salaa otettu todiste ainakin :)